Yksikään ihminen ei elä tyhjiössä. Hyvin harvalta onnistuu enää elää niin, ettei hän olisi yhteydessä internettiin jollakin tavalla. Vain köyhimmissä maissa ollaan enää ilman internettiä, ja länsimaissa tietokoneet, internetlaitteet ja sähköisesti luodut kontaktit ovat arkipäivää lähes jokaiselle. Kaikki tietomme ovat sähköisessä muodossa, ja monelle tulevat yllätyksinä artikkelit, joissa kerrotaan vaikkapa Tinderin keräävän satoja sivuja tietoja käyttäjistään tai varoittavista esimerkeistä, kun hakkerit ovat varastaneet tuhansien salasanoja. Valveutuneen internetin käyttäjän tuleekin olla nykypäivänä hyvin tietoinen siitä, että hänen tietonsa ovat alati erilaisten uhkien alla. Moni luottaa siihen, että yksinkertainen sähköpostin salasana suojaa tietoja, mutta näin on enää ani harvoin. Sosiaalisen median ja internetin turvallisuuteen kiinnitetäänkin koko ajan enemmän ja enemmän huomiota, ja ihmisiä valistetaan siitä, etteivät he pitäisi turvallisuutta itsestäänselvyytenä. Viisas käyttäjä tutustuu asioihin monelta kantilta.
Salasana suojaa vain oikein käytettynä
Salasana, tunnukset ja koodit ovat merkkijonoja, joita löytyy yhä useammasta paikasta. Pankkitiliä suojaa pin-koodi, samaten puhelinta. Sähköposti, Facebook ja Twitter vaativat salasanan toimiakseen. Blogia pääsee päivittämään vain omilla tunnuksilla, yliopistoilla on omat tunnukset salasanoineen opiskelijoille ja terveydenhuolto käyttää valtiollista palvelua, jonka kautta voi pankkitunnusten avulla tarkistaa reseptit ja lääkärikäyntien sisällöt. Yksittäinen käyttäjä voi pahimmillaan menettää omaisuutensa tililtään tai tulla lavastetuksi vaikkapa rikokseen, mikäli hänen tunnistetietonsa päätyvät vääriin käsiin. kyberturvallisuuden merkitys kasvaa alati, kun uusia palveluja tuodaan internettiin käyttäjän helposti saataville koko ajan enemmän, ja samalla tiedot muuttuvat rikollisille entistä haluttavammiksi. Yksityisen käyttäjän kohdalla vahvat salasanat ja muut tunnistetiedot ovat erityisen tärkeitä, mutta julkishallinnon puolella kriittisiä. EU:ssa harrastetaan tiukkaa tietoturvapolitiikkaa, koska kansalaisten turvallisuutta tulee pitää yllä kaikin keinoin. Tavalliselle tallaajalle nämä ovat suuria linjoja, jotka eivät kosketa häntä suoraan, mutta näistäkin asioista on hyvä olla tietoinen. Turvallisuusasiat ovat usein tapetilla, joten niistä kannattaa huolehtia niin kotona kuin töissäkin.
Kyberhygienian osaaminen arkipäiväistyy
Kyberhygienia on uusi termi, jolla tarkoitetaan taitoja, joilla pidetään yllä kyberturvallisuutta. Selainsivut kuuluu sulkea, kun niitä ei enää käytä, ja sivuhistoria kannattaa puhdistaa erityisesti julkisia koneita käytettäessä. Salasanoista pitää rakentaa turvallisia ja käyttää jokaisella sivustolla ja jokaiseen aplikaatioon omaansa. Tunnuksia ja muita tunnistetietoja ei pidä myöskään jakaa ulkopuolisille, eikä mielellään edes sukulaisille tai muille läheisille. Lisäksi tärkeimpiin paikkoihin, kuten vaikkapa työsähköpostiin tai omaan puhelimeen, kannattaa käyttää myös muita tunnistetietoja. Niihin voi nykyään liittää vaikkapa tekstiviesti-, kasvo- tai sormenjälkitunnistuksen, joka lisää turvallisuutta. Onkin erityisen tärkeää, että käyttäjä tiedostaa salasanan merkityksen ja luo siitä sellaisen, ettei kuka tahansa kykene sitä arvaamaan. 1234 tai abc12 eivät siis enää kelpaa, vaan merkkijonon täytyy sisältää yhdistelmiä, jotka eivät ole syntymä- tai hääpäiviä tai oma kengännumero. Moni käyttää tapaa, jossa numeroita käytetään kirjainten tapaan, ja näin saadaan aikaan yhdistelmä, kuten vaikkapa 4v4rUUs (avaruus), jota on vaikea äkkiseltään keksiä. Salasanaan kannattaa todella panostaa, koska tietoturvan rikkoutuessa olemme jo todella haavoittuvaisia. Pahimmillaan identiteettiryöstö on nimittäin elämää vaikeuttava asia, jolla voi olla pitkäaikaisia seurauksia.
