Fantasiakirjallisuuden lähteillä

 

Fantasiakirjallisuudeksi luetaan nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden lisäksi muun muassa tieteiskirjallisuus, maaginen realismi, surrealismi sekä absurdismi. Myös kauhukirjallisuus voidaan lukea fantasiakirjallisuuteen kuuluvaksi, joten niin Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli, Gabriel Garcia Marquezin Sadan vuoden yksinäisyys kuin Edgar Allan Poen novellitkin ovat fantasiakirjallisuutta.

Fantasiakirjallisuuden klassikoita on monia, muiden muassa Liisa Ihmemaassa, Taru Sormusten Herrasta, Ruohometsän kansa, Ursula K. Le Guinin Maameren tarinat sekä Harry Potter-sarja. Suomalaisia fantasiakirjailijoita ovat esimerkiksi Tove Jansson sekä Mika Valtari. Myös Seitsemän Veljestä sisältää fantasiatarinoita ja itse J.R.R.Tolkienia on innoittanut Kalevala-tarustomme.

Korkeaa fantasiaa ja maagista realismia

Koska fantasiakirjat ovat luetuimpia kirjoja maailmassa, on jokaisella lukijalla varmasti oma kärkikolmikkonsa, joiden pariin palaa aina uudelleen. J.R.R.Tolkien lienee maailman tunnetuin fantasiakirjailija Taru Sormusten Herrasta-teoksellaan. Tämä eeppinen, korkeaksi fantasiaksi luokiteltu romaani on maailmankirjallisuuden eniten myyty teos, se on käännetty ainakin 38 kielelle ja se nimetään suurimmaksi vaikutteiden lähteeksi nykyaikaiselle fantasiakirjallisuudelle.

1200px-1ABC-character-designTaru Sormusten Herrasta-romaanista on tehty elokuvatrilogia, kuten romaania edeltäneestä Hobbitti-romaanistakin. Tolkienin kustantaja innostui Hobbitin saamasta menestyksestä ja tilasi Tolkienilta lisää hobbitti-tarinoita. Tolkien alkoi kehitellä tarinaa Yhdestä sormuksesta sekä Lordi Sauronista, haltijoista sekä hobbiteista. Romaanin kirjoittaminen kesti 12 vuotta ja hän loi kokonaisen maailman kielineen ja historioineen.

Yksi rakastetuimmasta fantasiakirjoista lienee englantilaisen Richard Adamsin kirjoittama Ruohometsän kansa. Teos luetaan sekä aikuisten fantasiakirjallisuuteen että lastenkirjallisuuteen ja se onkin myynyt miljoonia kappaleita. Poiketen muista eläintarinoista kirjan pääosassa olevat kanit elävät suurin piirtein normaalia kanielämää, eivätkä esimerkiksi kävele kahdella jalalla, pukeudu vaatteisiin tai osta esimerkiksi kengät netistä.

Kanien yhteisöllinen elämä muistuttaa kuitenkin paljon ihmisyhdyskuntaa. Kaneilla on oma historiansa sankarihahmoineen ja mytologisine tarinoineen. Pikkuisella Viikka-kanilla on näkijänlahja, ja hän ennustaa kanien nykyisen asuinpaikan tuhon. Pieni pelastuneiden joukko, mukanaan muun muassa Pähkinä, Voikukka, Paatsama ja Vatukka, lähtee kohti Watershipin vuorta tarkoituksenaan löytää uusi koti. Matkalla vaanii kuitenkin vihollinen, milloin kärppien, milloin sotilaskanien julman kenraalin, Ratamon muodossa.

Maagisen realismin alalajin yksi menestyneimpiä teoksia on Gabriel Garcia Marquezin Sadan vuoden yksinäisyys. Se on käännetty 37 kielelle ja myynyt yli 30 miljoonaa kappaletta. Kirja kertoo Buendían perheen tarinan seitsemässä sukupolvessa Macondon kylässä. Se on kirjallinen ilotulitus, jota pidetään kriittisenä ja metaforisena tulkintana Kolumbian valtiosta ja sen historiasta. Sadan vuoden yksinäisyyden teemana on mm. ajan syklittäisyys ja samojen tapahtumien toistuminen sukupolvesta toiseen.

Leave a Comment