Suomen meriklusteri on nauttinut pääasiallisesti ottaen suurta menestystä, mutta mitä tulevaisuudella on takataskussa sitä varten? Tutustumme aiheeseen Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen kautta, jossa Suomen meriklusterin suuntaviivoja vedettiin aina vuoteen 2020 saakka. Tutkimuksessa analysoitiin noin puolet Suomen meriklusterin kolmestatuhannesta yrityksestä, eli noin 1500 firmaa. Nämä edustivat lähes 13 miljardin liikevaihtoa vuoden 2014 tiedoilla mitattuna, sekä työllistivät yli 48 000 ihmistä. Jo tältä pohjalta nähdään siis klusterin koko ja sitä kautta sen merkitys koko maan kansantaloudelle.
Mitä meriklusteri tarkoittaa?
Meriklusteri terminä lienee kuitenkin edelleen varsin outo monelle, joten käydään ensin lyhyesti läpi, mitä ihmettä se oikein tarkoittaa. Yleisesti ottaen klusteri terminä viittaa tilanteeseen, jossa samalla maantieteellisellä alueella ja samalla alalla toimivat yritykset tekevät yhteistyötä ja kasvattavat koko ryhmän kilpailukykyä. Terminä klusteri ei ole tarkasti määritelty, joka heijastuu myös alan tutkimukseen. Vaihtelua on esimerkiksi mittakaavassa, sillä klustereita voidaan tunnistaa kaupunginosatasolta kokonaisia mantereiden osia käsittäviin jättiläisiin saakka. Myös yhteistyön taso, eli klusterin sisäinen integraatio vaihtelee satunnaisesta yhteistyöstä toisistaan erottamattomasti riippuviin yritysryhmiin saakka. Yhteistyö voi olla virallista ja sopimuksin tarkkaan määriteltyä, tai epämuodollisempaa sosiaalista kanssakäymistä. Klusterin yritykset voivat myös kilpailla keskenään.
Klusterit ovat usein jo pelkästään käytännön syistä kansallisia, niin myös Suomen meriklusteri. Klusterin etu piilee mm. siinä, että maantieteellinen läheisyys nopeuttaa yhteistyötä ja pienentää logistiikkakustannuksia. Italialaisen asiakkaan on kannattavampaa ostaa laiva yhdeltä meriklusterilta kokonaisuutena, kuin jakaa työtä ympäri Eurooppaa – tai maailmaa. Klusteri myös vahvistaa tiedon jakamista sen sisällä, joka edesauttaa innovaatiota ja sitä kautta parantaa kustannustehokkuutta ja tuotteiden laatua.
Suomen meriklusterin tunnuspiirteet
Seuraavassa on hieman raskasta tavaraa, joten jos haluat pienen hengähdystauon, kannattaa vaikka tsekata kampanjakoodi.com! Suomen meriklusteriin kuuluu toimijoita mm. seuraavilta aloilta: meriteollisuus, varustamot, satamat, satamaoperaattorit, luokitus- ja rahoituslaitokset, julkinen sektorit, merirakentaminen ja merellisen energian tuotanto. Vähemmän yllättäen suurin osa näistä on sijoittunut rannikolle, erityisesti Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen, jotka toimivat kotipaikkoina vastaavasti 1 100 ja 550 meriklusterin yritykselle.
Meriklusterimme tulevaisuus
Eräs meriklusteriin ja sen tulevaisuuteen olennaisesti liittyvä seikka on Suomen huoltovarmuus. Tällä viitataan siis kykyyn pärjätä omillaan häiriö- ja kriisitilanteissa. Merkittäväksi huoltovarmuuden rasitteeksi on havaittu tärkeiden yritysten huomattava ulkomaalaisomistus. Tämä on meriklusterin yrityksissä yleinen ominaisuus: noin 40 prosenttia klusterin liikevaihdosta syntyy yli puoliksi ulkomaisessa omistuksessa olevissa yrityksissä. Merkittävä tulevaisuuden haaste onkin siis pitää huoli riittävän suuresta suomalaisen omistuksen tasosta tärkeissä klusterin yhtiöissä.
Meriliikenne on perinteisesti raskaasti saastuttanut ala, jonka puhdistamisessa Suomessa ollaan alan kärjessä. Maailmanlaajuisesti on odotettavissa valtavaa kysynnän kasvua meriliikenteen cleantech-teollisuudessa, jossa meillä ollaan huippuosaajia. Meriklusteri, ja sitä myötä koko valtio, hyötyisi toimintaympäristöstä, joka mahdollistaa innovaatioiden tekemisen ja niiden laittamisen nopeasti tuotantoon. Tässä valtio voi auttaa esimerkiksi helpottamalla yritysten rahoituksen saamista, ala on nimittäin tyypillisesti todella pääomaintensiivinen, ja ajamalla EU:n tasolla tiukempia päästövaatimuksia laivaliikenteelle, joka on tietysti pitkässä juoksussa kaikkien etu!
